Ihmetellään ilmiöitä

Muistan ikäni oppitunnin, jota olin luokanopettajanopintojeni auskultointivaiheessa seuraamassa eräässä peruskoulussa. Opettaja aloitti oppitunnin kysymällä oppilailta, mitä he haluavat tänään oppia. Saman tien luokasta tuli vastaus, jota lähdettiin tarkentamaan yhdessä. Muutamassa minuutissa päivän työskentelysuunnitelma oli valmis. Tästä seurasi opettajan jatkokysymys: Kertokaa, miksi pyrimme aktivoimaan oppimisessa mantelitumaketta ja etuotsalohkoa? Johon koko luokka vastasi yhteen ääneen: Jotta työmuisti ja keskittyminen kehittyisivät!

Meneillään oli alakoulun oppitunti, jossa toteutettiin ilmiölähtöistä oppimista. Koulun oppilaita seuratessa ja haastatellessa syntyi vahvasti vaikutelma, että oppilaat ovat motivoituneita oppimaan ja että he todella keskittyivät oppitunneilla. Myös oppilaiden oppimaan oppimisen taidot ja sosiaaliset taidot näyttivät olevan hyvät. Kokemus teki minuun lähtemättömän vaikutuksen.

Esiruokous_maapallo

Olen useita kertoja pohtinut ilmiöoppimisen mahdollisuuksia kasvatuksessa ja opetuksessa eri ikävaiheissa. Varhaiskasvatuksessa on pitkään toteutettu teemaoppimista, eheytettyä oppimista, projektioppimista jne. Luultavasti kaikilla näillä on tähdätty samaan pyrkimykseen: lapsen kasvun ja oppimisen kokonaisvaltaiseen tukemiseen. – Itse näkisin, että ilmiölähtöisyys haastaa meitä vielä pidemmälle: yhdessä oppimiseen myöskin silloin, kun jokin ”projekti” saatu päätökseen. Ilmiölähtöisyys haastaa hyppäämään yhdessä oppimisen ihmeelliseen ja tuntemattomaan maailmaan niin, että lapsesta tulee aktiivinen toimintansa subjekti.

Lapsen mielenkiinnon kohteista lähtevää pedagogiikkaa

Ilmiölähtöisessä oppimisessa keskiössä ovat ajattelun ja oppimaan oppimisen taidot sekä sosiaalisen oppimisen taidot. Ilmiölähtöisyydessä lähdetään liikkeelle lapsen kiinnostuksen ja motivaation kohteista, tutkitaan ja ihmetellään asioita yhdessä. Jos varhaiskasvatuksessa toteutetaan ilmiölähtöisyyttä, toteutuvat silloin uuden vasun tavoitteet ja sisällöt. Tämä ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan vaatii kasvattajalta perehtyneisyyttä aiheeseen sekä halua heittäytyä uudenlaiseen tapaan tehdä asioita.

Sitä mukaa, kun neuropsykologian ymmärrys aivojen toiminnasta ja oppimisesta on lisääntynyt, on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota juuri oppimaan oppimisen taitoihin ja vuorovaikutuksen merkitykseen kasvatuksessa. Oppiminen on aivoissa monimutkainen ja kokonaisvaltainen prosessi, johon vaikuttavat merkittävästi tunteet ja lapsen kokemus kuulluksi tulemisesta.  Ajattelen, että erityisesti meillä seurakuntien varhaiskasvatuksessa on hyvät mahdollisuudet kohdata ja kuunnella lasta. Lisäksi meillä on kristillisen etiikan ja vahvan varhaiskasvatuksen osaamisen myötä valmiuksia vahvistaa lapsen positiivista kokemusta lapsiryhmässä toimimisesta sekä rakastavasta ja hyväksyvästä vuorovaikutussuhteesta. Voimme tarjota seurakuntien varhaiskasvatuksessa lapselle kokemuksia, joilla voi olla kauaskantoinen merkitys lapsen kasvulle ja oppimiselle.

Ilmiölähtöisyys varhaiskasvatuksessa on herättänyt kiinnostusta seurakuntien varhaiskasvatuksessa. Mielestäni ilmiölähtöisyys avaa seurakuntien varhaiskasvatukselle uusia mahdollisuuksia kehittää yhteistä varhaiskasvatusta ja nostaa katsomuskasvatuksen merkitystä yhteiskunnan varhaiskasvatuksessa. Olen kouluttanut aiheesta vuoden 2017 aikana ja tähän liittyvä koulutus löytyy myös vuoden 2018 tilauskoulutuksista. 

Ihmetellään ilmiöitä yhdessä, innostutaan oppimisesta ja uuden vasun avaamista mahdollisuuksista!

Pohdittavaksi:

  • Millä tavalla voisit lähteä toteuttamaan ilmiölähtöistä toimintatapaa työssäsi?
  • Millä tavalla saa parhaiten selville alle kouluikäisten lasten mielenkiinnon kohteet?
  • Mitä haasteita liittyy ilmiölähtöisen pedagogiikan toteuttamiseen seurakunnan kerhotyössä?
Teksti: Johanna Heikkinen, Nuori kirkko
– Muokattu Pieni on Suurin lehdessä 4/2017 julkaistusta artikkelista
Kuva: Satu Reinikainen, Seurakuntaopisto
Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s