LAPSEN HAVAINNOINTI VARHAISKASVATUKSESSA 

Havainnointi on lapsen kuulemista ja kohtaamista

Lapsen havainnoiminen on varhaiskasvatuksessa keskeinen työtapa, jolla kasvattajat saavat tärkeää tietoa lapsen oppimiseen, kasvuun ja persoonaan liittyen. Havainnoinnin avuksi on käytössä myös erilaisia lomakkeita ja välineistöä, joiden avulla havaintoja voidaan kohdistaa eri asioihin riippuen siitä, mihin ja millaista tietoa tarvitaan. Varhaiskasvatuksessa havainnoinnin tulisi toteutua kaikessa toiminnassa ja toiminnan suunnittelussa läpäisyperiaatteella niin, että tavoitteena olisi ensisijaisesti lapsen kuuleminen ja kohtaaminen. Lapsen tulisi olla kaikessa toiminnassa keskiössä ja varhaiskasvatustoiminnan suunnittelun tulisi lähteä lapsen tarpeista ja kiinnostuksesta käsin.

Lapsen havainnointia voidaan hyödyntää pedagogisena tukitoimena. Tällöin havainnoinnin avulla voidaan arvioida ja suunnitella ryhmän toimintaa ja pedagogisia rakenteita, jotka tukevat yksittäisen lapsen kehitystä tai koko lapsiryhmää. Lisäksi havainnoinnin avulla voidaan tehdä haluttuja muutoksia näkyväksi esimerkiksi toiminnan tai ryhmädynamiikan suhteen. Havainnoinnin kautta saatu tieto voi auttaa arvioimaan muutoksen tarvetta lapsiryhmän toiminnassa. Havainnointia voidaan hyödyntää muutoksen läpiviemisessä ja muutosvaikutusten seuraamisessa ja sen avulla saadaan syvempää tietoa lapsiryhmän toiminnasta ja lasten sosiaalisista suhteista. Havainnointi voi auttaa havaitsemaan lapsiryhmästä asioita, jotka muuten jäisivät huomaamatta. Se voi myös toimia kasvattajalle työvälineenä oman asiantuntijuuden ja osaamisen kehittämisessä.

Päiväkerho Maikkulan kappelissa 2015

Mitä sitten havainnoidaan?

Havainnoinnin perusperiaatteena on sen tiedostaminen, että havainnoija ei voi koskaan olla täysin objektiivinen havaintoja tehdessään. Havainnoija asettuu yhteyteen, jossa hän aistii itsessään toisen sisäistä tilaa. Usein käyttäytyminen itsessään kertoo enemmän kuin sanat, erityisesti lasten kohdalla leikin ja lapsen muun toiminnan havainnointi on tärkeässä roolissa. Lapsen leikkiä ja sosiaalista vuorovaikutusta havainnoidessa huomiota voi kiinnittää muun muassa lapsen ilmeisiin, äänen sävyyn ja äännähtelyyn, hengitykseen ja mihin tai keihin lapsi on suuntautunut/ kohdistaa mielenkiintonsa. Lapsen oppimista ja kehitystä havainnoidessa huomiota voi lisäksi esimerkiksi kohdistaa lapsen taitoihin kuten hienomotorisiin ja karkea motorisiin taitoihin, puheen ymmärtämiseen ja laajemmin kielellisiin taitoihin, silmä-käsi yhteistyöhön jne. Havaintoja tehdessä erityisen kiinnostavia ovat myös havainnoinnin aikana tapahtuvat muutokset. Millaista tietoa esimerkiksi voivat antaa muutokset lapsen käyttäytymisessä, mielialassa, toiminnassa tms.?

Havainnoinnin apuna on enenevissä määrin käytetty myös videointia. Videoinnin avulla voidaan tehdä havaintoja asioista, jotka voisivat muuten jäädä huomaamatta. Videon käytön “perinteisen” havainnoinnin tukena on huomattu kertovan usein enemmän yhteisön tarpeista sekä sosiaalisista suhteista. Videointi saattaa paljastaa piilotettuja sosiaalisia ja yhteisön toiminnan rakenteita. Lisäksi videoinnin etuna on havaintojen runsaus ja se, että tilanteesta tehtyihin havaintoihin voidaan palata.

Perusohjeena havainnointiin voisi olla, että tärkeää on havainnoijan avoin ja utelias suhtautuminen. Havaintoja tehdessä saattaa helposti sortua liialliseen tulkintaan. Tärkeää olisikin muistaa, että havainnoidessa tulisi pyrkiä pois tulkitsemisesta. Mitä vähemmän tilanteita etukäteen tulkitsee, sen parempi mahdollisuus on havaita asioita, joita ei välttämättä muuten arjessa huomaisi. Keskustele myös havainnoista yhdessä kollegoidesi sekä lasten vanhempien kanssa. Lapsen vanhempien kanssa keskustellessa voit esimerkiksi tuoda ensisijaisesti esiin oman kiinnostuksesi lapsen toiminnan tukemiseen. Havaintoja tehdessä on tärkeää pitää myös mielessä se, miksi havainnoidaan: havainnoinnin ensisijaisena pyrkimyksenä on aina tukea lasta hyvään.

Pohdittavaksi:

  • Missä tilanteissa havainnointi on helpointa omassa työssäsi?
  • Mitä tarvitaan, jotta havainnointi voisi olla luonteva, ammatillinen työväline työssäsi?
  • Millä tavalla hyödynnät havainnoinnin kautta saamaasi tietoa lapsen parhaaksi?
  • Mihin kirjaat havainnoinnin kautta saamastasi tiedosta?
  • Miten hyödynnät työparisi kanssa havainnointia ryhmäkohtaisen toiminnan suunnittelussa?
            Teksti: Johanna Heikkinen, Artikkeli julkaistu lehdessä Pikkuväki /2016
            Kuva: Sanna Krook, Kirkon kuvapankki
Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s