Vasusta vauhtia toimintakauden alkuun!

Syyskauden aloitus on monissa seurakunnissa jo hyvässä vauhdissa tai ainakin lähtökuopissa. Useissa seurakunnissa on myös pidetty varhaiskasvattajien koulutuspäiviä, joiden sisältönä arvattavasti on ollut elokuussa käyttöön otettu uusi Vasu ja sen merkitys seurakunnan toiminnalle. Hyvä näin, sillä tämä syksy on Vasun soveltamisen aikaa ihan jokaisen varhaiskasvattajan työssä.

Uudessa Vasussa toimintakulttuurin kehittäminen on keskeisessä asemassa. Vasun selkeä viesti on, että toimintakulttuuria tulee kehittää ja uudistaa. Toimintakulttuuri on käsite, joka pitää sisällään oikeastaan aivan kaiken: työtä ohjaavat arvot, pedagogiset linjaukset, vuorovaikutuksen tavan, johtamisen, osaamisen, oppimisympäristön, suunnittelun, arvioinnin ja toiminnan konkreettisen toteutuksen. Toimintakulttuurin kehittäminen on siten todella ison luokan asia, mutta tätäkään kakkua ei tarvitse haukata yhdellä kertaa. Jostain pitää kuitenkin aloittaa ja olennaista on päättää, että aloitetaan!

Kehittämisessä on olennaista käydä yhteistä keskustelua, jotta saadaan näkyviin olemassa play-stone-1744638_1920oleva tilanne ja jokainen voi kokea voivansa vaikuttaa siihen muutokseen, jota tavoitellaan. Jokaisella työntekijällä on jotain annettavaa tähän prosessiin ja toimintakulttuurin muutos voi toteutua vain, jos siihen voi jokainen sitoutua. Avoin ammatillinen keskustelu on jo sinänsä toimintakulttuurin kehittämisen lähtökohta, joten siitä on hyvä aloittaa.

Uudistaminen ja kehittäminen tarkoittaa aina jonkinlaista muutosta. Muutos ei ole tietenkään itse tarkoitus, vaan olennaista on suunta, jota kohti halutaan kulkea. Vasu antaakin toimintakulttuurin uudistamiselle selkeitä tavoitteita ja suuntaviivoja: osallisuus, leikki, kestävä kehitys, laaja-alaisen osaaminen, lapsen edun huomioiminen jne. Lisäksi on kunkin seurakunnan itse asettamat tavoitteet ja painotukset. Uuden toimintakauden alussa toimintakulttuuria onkin hyvä arvioida asetettujen tavoitteiden kautta. Tällöin on kysyttävä, miten meidän seurakuntamme varhaiskasvatuksen työ- ja toimintatavat auttavat saavuttamaan nämä tavoitteet. Tai mitkä asiat estävät niitä toteutumasta.

Hyvä tapa päästä alkuun tässäkin kehittämistyössä on hyväksi todettu “pala kerrallaan” -ajattelu. Liikkeelle voi lähteä esimerkiksi leikin kehittämisestä ja sitoa tähän prosessiin koko toimintakulttuurin uudistaminen. Tällöin keskeisiä kysymyksiä ovat: mitkä asiat meidän toimintatavoissa edistävät leikin syntymistä ja mitkä estävät sitä, missä tilanteissa leikki sujuu erityisen hyvin, kuinka paljon leikkiä rajaa “vaivattomuuden pedagogiikka” (lue: mahdollisimman vähän siivottavaa, kerhon rutiinit, työntekijöiden vanhat tottumukset jne.), saako leikki näkyä ja kuulua, mitä osaamista tarvitaan lisää, jotta leikin pedagoginen merkitys avautuu kaikille työntekijöille, osallistuvatko aikuiset leikkiin vai onko lasten leikkiaika varattu aikuisille juoksevien asioiden hoitamiseen, miten taataan leikkirauha sekä lapsille että aikuisille, mitä kerhon rakenteessa pitäisi muuttaa, jotta leikkiä ei tarvitse koko ajan keskeyttää jne. 

Vasussa on myös muita keskeisiä pedagogisia lähtökohtia, joiden kehittäminen koskee koko toimintakulttuuria. Näitä ovat esimerkiksi osallisuus, lapsen toimijuus ja ilmiölähtöinen pedagogiikka. Tai liikkeelle voi lähteä siitä Vasun ajatuksesta, että  kaikki ratkaisut on perusteltava pedagogisesti. Tämä periaate tulee lähelle lapsivaikutusten arvioinnin ideaa, jota jo nyt on tarkoitus soveltaa seurakunnan kaikessa toiminnassa. Sekä LAVA että Vasu tähtäävät lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseen ja kun lapsivaikutusten arviointia sovelletaan varhaiskasvatuksessa, niin silloin kyse on aina myös pedagogiikasta. Kun seurakunnan varhaiskasvatuksessa päätetään lähteä toteuttamaan tällaista läpi leikkaavaa “lapsen näkökulman toimintakulttuuria”, niin väistämättä tulee näkyviin ne kohdat, jotka vaativat uudistamista.

Seurakunnan varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri sisältää myös erityispiirteitä, jotkamadonna-209995_1920 liittyvät toiminnan arvopohjaan. Kristillisen kasvatuksen perustehtävästä ei voida puhua ilman hengellistä ulottuvuutta ja kristillisen tradition sisältöjä. Yksi toimintakulttuurin kehittämisen lähtökohta onkin keskustelun käyminen pedagogiikan ja teologian välisestä suhteesta peilaten sitä uuteen Vasuun. Olennaista on puhua siitä, miten Vasun ajantasainen tieto lapsen kehityksestä ja tavasta oppia hyödynnetään kristillisen kasvatuksen sisältöjen opetuksessa. Esimerkiksi ilmiölähtöisen oppimisen hyödyntäminen ja periaatteiden avaaminen auttaa hahmottamaan, miten Vasun pedagogiikka, oppimisen alueet, laaja-alainen osaaminen ja kristillisen kasvatuksen sisällöt kulkevat käsi kädessä.

Useimmiten toimintakulttuurin uudistaminen tekee vähän kipeää. Se  vaatii uskallusta kohdata ja kyseenalaistaa omia ammatillisia uskomuksia ja käytännön rutiineja sekä rohkeutta kokeilla jotain uutta, josta ei vielä ihan tiedä mihin se johtaa. Se vaatii myös rohkeaa varhaiskasvatuksen johtamista, jossa koko henkilöstön ja lisäksi myös lasten ja huoltajien osallisuus toteutuu. Toimintakulttuurin uudistaminen on aina yhteinen matka.

Ajankohtainen vinkki: Nyt kannattaa seurata myös Varhaiskasvatuksen kehittämisverkoston LOISTO-TINDRA – blogia.

LOISTO-TINDRA -verkosto löytyy myös FB:sta.

Kysymyksiä pohdittavaksi:

  • Mitkä ovat seurakuntanne varhaiskasvatuksen keskeiset tavoitteet? Miten toimintakulttuurinne tukee näiden saavuttamista? Mitkä ovat erityisiä pullonkauloja?
  • Miten kokouksien esityslistoille raivataan tilaa toimintakulttuurin arvioinnille ja  pedagogiselle keskustelulle?
  • Millaista keskustelua teillä käydään pedagogiikan ja teologian välisestä suhteesta?
  • Mitä seurakuntasi Vakessa, Vasussa tai toimintasuunnitelmassa sanotaan leikistä?
  • Mitkä asiat kannustavat leikkiin ja vuorovaikutukseen?
  • Onko myös aikuisilla leikkirauha?
  • Miten kristillisen kasvatuksen sisällöt näkyvät leikissä?
  • Miten saamme lapset innostumaan leikistä ja iloitsemaan oppimisesta?

 

Teksti: Hanna Pulkkinen

Kuvat: Pixabay

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s