Vuosikello pedagogisen johtamisen tukena

Mistä aikaa pedagogiselle johtamiselle?

Pedagogiselle johtamiselle on tärkeä varata riittävästi aikaa. Arki on usein hektistä ja kun kokoonnutaan yhteen tiiminä, niin aikaa menee erilaisten käytännön asioista sopimiseen. Tällä hetkellä on kirkossa menossa isoja muutoksia ja uudistuksia, jotka vaativat aikaa kouluttautumiselle ja keskustelulle. On siirrytty Kipaan (Kirkon palvelukeskuksen asiakkaaksi). Tilastouudistus vaatii oman aikansa. Monissa seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä on meneillään erilaisia myös rakenneuudistuksia, jotka tuottavat paljon erilaisia kehittämiskysymyksiä.

Kaikkien näiden uudistusmyllerrysten keskellä on kuitenkin hyvä varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan tiimeissä istua välillä alas ja pohtia pedagogiikkaa. Millaisella pedagogisesti suunnitellulla toiminnalla kohtaamme ja mahdollistamme kirkon varhaiskasvatuksessa mukana olevien lasten ja heidän perheiden osallisuuden? Miten perheet voisivat osallistua toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin? Entä millä tavoin hyödynnämme saatua palautetta? Millainen on tiimimme pedagoginen ajattelu suhteessa uuteen Vasuun?

StockSnap_9EDKM32TVC (1)

Pedagogiselle johtamiselle on hyvä luoda selkeä, yhteisesti sovittu rakenne

Vuosikelloajattelu on hyväksi havaittu työväline myös pedagogiseen johtamiseen. Yksi tapa aloittaa vuosikellon rakentaminen, on kysyä: Missä kohtaa kuukausittain ja vuosittain pedagogiikan asiat ovat erityisesti esillä? Alla on esimerkki  pedagogisen johtamisen vuosikellosta päiväkerhotiimissä, jossa on noin 30 päiväkerhoryhmää ja noin 35 lastenohjaajaa. Myös muunlaisia vuosikelloja voi olla. Olennaista on löytää vuosikello, joka parhaiten palvelee oman koko tiimin pedagogiikan johtamista ja toteutumista.

Elokuu: Kauden aloituspäivissä on koulutuspäivä, jossa sovitaan kyseisen kauden painopisteet toiminnassa ja pedagogiikassa. Esimerkiksi kaudelle 2017- 2018 – Rauha, Suomi 100 v. ja uusi Vasu (kielellisen kehityksen vahvistaminen, mahdollinen yhteistyö kaupungin varhaiskasvatuksen kanssa – lorutus- ja runoidea), lisäksi koulutusta koetuista tarpeista käsin. 

Päiväkerholaisiin ja heidän vanhempiinsa tutustuminen (ensimmäisessä päiväkerhokerrassa 2 tunnin tutustuminen), lasten ja perheiden osallisuus toiminnan suunnitteluun: päiväkerhotiimissä pohditaan tapoja, jotka mahdollistavat lasten ja perheiden osallistumisen.

Syyskuu: Toimintasuunnitelmien (toimintasuunnitelmalomake/ryhmävasulomake) työstäminen ja päiväkerhojen lapsille lyhyt kysely (n. 10 kysymystä, näkökulmana osallisuus).

Lokakuu: Päiväkerhotiimi; koulutusta Vasusta ja ympäristöasioista (tai myös muuta tarpeen mukaan), kerhokierros n. 15 kerhoa – havainnointia, keskustelua ja palautetta kerhoryhmästä.

Marraskuu: Kerhokierros n. 15 kerhoa – havainnointia, keskustelua ja palautetta kerhoryhmästä.

Joulukuu: Koko syksyn arviointia toimintasuunnitelman pohjalta – laadunarviointi -kysely vanhemmille.

Tammikuu: Kauden aloituskoulutus – huomioidaan syksyn 2017 arvioinnit ja vanhempien palaute, Vasu-sisältöä ja Rauha-teema.

Helmi-maaliskuu: Kehityskeskustelut, joissa on pedagogiikkaan painottuvia kysymyksiä ja huomioitu ammatillinen kasvu ja kehittyminen sekä koulutus.

Huhtikuu: Vasu- teemoja, mahdollinen kerhokierros  tarpeen mukaan.

Toukokuu: Arviointi suhteessa toimintasuunnitelmaan ja mahdollisesti kysely vanhemmille, lapsilta palautetta esim. vanhemmat haastattelevat omaa lastaan/piirtäminen (näkökulmana leikki). Kooste kaikista eri palautteista ja niiden hyödyntäminen kaikkien lastenohjaajien koulutuksen suunnittelussa.

Kesäkuu: Syksyn koulutusten suunnittelu.

Johtaminen_blogi

Kehityskeskusteluista onnistumiskeskusteluihin

Kehityskeskustelut ovat yksi pedagogisen johtamisen väline. Olemme omassa varhaiskasvatuksentiimissämme kokeilleet viime vuosina uutta tapaa toteuttaa kehityskeskustelut eli olemme siirtyneet onnistumiskeskusteluihin. Tällöin kehityskeskustelu on lähtenyt liikkeelle työssä onnistumisesta. Olennaista on, että keskustelu ja kysymykset sidotaan konkreettiseen asiaan eli tässä tapauksessa “Perhe edellä” -teemaan, joka kauden painopiste työssämme.  Ensimmäinen kysymys on: Miten kuvailisit onnistumista Perhe edellä – teeman toteuttamisessa työssäsi? Onnistumisesta keskustelu etenee niin, että lastenohjaaja saa vapaasti kertoa, mikä teki tämän onnistumisen mahdolliseksi työssä. Lisäksi keskusteltiin kyvyistä ja taidoista, jotka mahdollistivat onnistumisen. Puhuttiin myös taidoista, joita työntekijä halusi oppia lisää. Keskustelua laajennettiin myös työntekijän ominaisuuksiin ja luonteenpiirteisiin, jotka ovat myötävaikuttaneet erilaisten taitojen oppimisessa. Seuraavissa kysymyksissä siirryttiin asenteisiin: Mikä oli työntekijän oma asenne ja miten se näkyi toiminnassa? Puhuttiin arvoista: Mitkä ovat työntekijän arvot? Mitä asenteesi kertoo sinusta ja sinun arvoistasi? Pohdittiin myös sitä, miten työntekijän kykyjä voitaisiin työyhteisössämme käyttää muullakin tavalla. Lastenohjaaja sai pohtia, mitä uutta voisimme kehittää. Mietittiin, ketkä työyhteisössä auttoivat onnistumaan ja ketä työntekijä haluaa kiittää onnistumisestaan.

Kun kehityskeskustelun painopiste on myönteisissä onnistumiskokemuksissa ja katse on tulevaisuudessa ja kehittämisessä,  niin keskustelun luonne muuttuu työyhteisöä rakentavaksi ja työntekijän osaamista vieläkin vahvemmin arvostavaksi. Jokainen yksittäinen työntekijä on omilla arvoillaan, asenteillaan, suhtautumisellaan, osaamisellaan, osallisuudellaan ja onnistumisellaan tärkeä kirkon varhaiskasvatuksen toteuttaja ja tämä on tärkeää saada näkyviin kehityskeskusteluissa. Onnistumiskeskustelun voisi käydä myös niin, että näkökulmana on uusi vasu. Miten kuvailisit onnistumista Vasu2017 -teeman toteuttamisessa työssäsi? Tai miten kuvailisit leikkiin painottuvan pedagogiikan onnistumista työssäsi?

 
Teksti: Jasmin Nisunen
Kuvat: StockSnap ja Satu Reinikainen

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s