Vasu2017 – näkyä ja innostusta kehittämiseen!

Vasu2017 viitoittaa ensi syksystä alkaen varhaiskasvatuksen kehittämistä – myös kirkossa.  Asiakirjassa kuvataan poikkeuksellisen kirkkaasti sen arvoperusta ja tavoitteet ja niihin pystymme kirkossa helposti liittymään. Sisällöistä löytyy myös paljon tuttuja pedagogisia lähtökohtia, joista on käyty kirkon varhaiskasvatuksessa viime vuosina paljon keskustelua. Erityisesti lapsen osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen nousee selkeästi keskiöön pedagogiikan kehittämisen lähtökohtana. Tältä osin uuden vasun sisältö on kuin suoraa jatkoa kirkossa jo vuosia tehdylle kehittämistyölle. Kaiken kaikkiaan Vasu 2017 tarjoaa kirkon varhaiskasvatukselle arvokkaan materiaalin, jota kannattaa hyödyntää seurakuntien kehittämistyössä.

Kirkon varhaiskasvatuksen perusta ja Vasu 2017

children-watch-worm-7474985

Vasun arvoperustan rinnalla on hyvä pohtia kirkon varhaiskasvatuksen perustoja, jotka nousevat Raamatusta ja Jeesuksen esimerkistä. Näiden lisäksi toimintaamme ohjaavat kirkkolaki ja kirkon yhteiset asiakirjat, joista esimerkkinä Lapset seurakuntalaisina -kehittämisasiakirja. Näitä perustoja jokainen seurakunta tulkitsee ja soveltaa omassa toimintannassaan melko itsenäisesti. Kirkon ydinsanoma on ajaton ja muuttumaton, mutta samanaikaisesti jatkuvasti uudistuva. Elämme tietynlaisessa tradition ja uusimman tiedon positiivisessa jännitteessä. Työmme arvopohja nousee yhä samoista lähteistä kuin vuosikymmeniä sitten ja ajantasainen pedagoginen tieto mahdollistaa  ammatillisesti pätevän varhaiskasvatuksen toteuttamisen. Tarvitsemme nämä molemmat perustehtävän toteuttamiseen. Koska kirkon varhaiskasvatuksen pedagoginen ajattelu pohjautuu varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin, Vasu2017 on ohittamaton työväline myös kirkon toimijoille. Tästä syystä meidän on otettava haaste vastaan ja pohdittava, mihin muutokseen meitä kirkon varhaiskasvattajia haastetaan.

Pedagogiikka – arvoihin perustuvia  kasvatustekoja

Parhaimmillaan Vasu2017 auttaa meitä kirkon varhaiskasvattajia toteuttamaan omaa perustehtäväämme paremmin. Tästä on viime kädessä kyse: otammeko käyttöön parhaat tarjolla olevat keinot lapsen hyvän elämän rakentamiseksi. Kun lukee rinnakkain  Lapset seurakuntalaisina -kehittämisasiakirjaa ja uutta vasua, voisi sanoa, että ensin mainittu kuvaa työmme kivijalkaa ja jälkimmäinen antaa meille pedagogiset  rakennusvälineet.

Vasu2017 sisältämästä arvopohjasta löytää jopa yllättävän paljon yhtäläisyyksiä Lapset seurakuntalaisina –kehittämisasiakirjan lähtökohtien, painotuksien ja tavoitteiden kanssa. Molemmat asiakirjat kutsuvat kehittämään varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa ja toimintakulttuuria ja haastavat nimenomaan arvopohjasta lähtevään muutokseen. Millaisesta muutoksesta on kyse kirkon varhaiskasvatuksessa? Onko kyse vain toiminnan tasolla tapahtuvasta kehittämisestä vai jostain syvemmästä ajattelusta?

children-walk-14432667-1

Tietoinen muutoksen tekeminen edellyttää hyviä kysymyksiä ja vuorovaikutusta. Mitä alkaa tapahtua, kun asetamme kirkon hengellisestä perustehtävästä nousevat kysymykset ja uuden vasun ajattelun keskinäiseen vuoropuheluun?  Lähtisikö keskustelu liikkeelle esimerkiksi näillä kysymyksillä: Miten vasu auttaa meitä toteuttamaan omaa arvopohjaamme? Miten mahdollistamme lapsen osallisuuden toiminnan suunnittelussa – myös hartauksien ja jumalanpalveluksen osalta? Millaista on perhemessujen pedagogiikka? Mitä kirkon varhaiskasvatuksessa tarkoittaa määritelmä ”pedagogisesti painottunut kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuus”? Mitä on ilmiölähtöinen kristillinen kasvatus, mitä ovat hengelliset ilmiöt, joita tutkimme yhdessä lasten kanssa? Miten ymmärrämme kestävän kehityksen osana kirkon perustehtävää ja lapsen hyvää elämää?

Parhaimmillaan Vasu2017 auttaa kohti tietoisempaa toimintakulttuuria: toisaalta se haastaa meitä uudistamaan toimintaamme ja toisaalta auttaa löytämään selkeämpää pedagogista sanoitusta sille, mitä teemme.  Tällainen prosessi voi hyvinkin harjaannuttaa meitä kuvaamaan omaa toimintaamme niin, että hengellisen tehtävän ja ammatillisen varhaiskasvatuksen sanoitus kulkevat yhä paremmin käsi kädessä.

Ammatillinen varhaiskasvatus on viime kädessä tietoisesti valittuihin arvoihin ja ajantasaiseen tutkimukseen perustuvaa ihmisen kasvua tukevaa toimintaa, joka konkreettisesti toteutuu vuorovaikutuksessa lasten kanssa. Työtä, joka tähtää lapsen hyvän elämän toteutumiseen.

kids-racing-large-group-running-dandelion-spring-field-33209860

Vasu2017 jalkauttaminen kirkon varhaiskasvatukseen tarjoaa parhaimmillaan välineitä raikastaa ja kirkastaa  omaa perustehtäväämme. Liikkeelle on hyvä lähteä löytöretkeilijän asenteella: rohkeasti, ihmetellen ja tutkien. Löytöretken voit aloittaa esimerkiksi tutkimalla oman seurakuntasi varhaiskasvatuksen arvopohjaa ja vertaamalla sitä Vasu2017 arvopohjaan. (Vasu2017 arvot löytyvät asiakirjan luvusta 2.4.)

Tutki Vasu2017 arvoperustaa ja pohdi:

    • mitä yhtymäkohtia löydät kirkon varhaiskasvatusta ohjaaviin arvoihin?
    • mitä arvoja haluaisit lisätä?
    • löydätkö ristiriitoja suhteessa kirkon/seurakuntasi arvoihin?
    • miten oman seurakuntasi arvot näkyy varhaiskasvatuksen käytännön toiminnassa?

Teksti: Hanna Pulkkinen

Kuvat: freephotosbank

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s